Pyhä birma
Pyhää birmaa kuvaillaan rauhalliseksi ja sopuisaksi keskitien kissaksi. Tämä kuvaus ei kuitenkaan tee oikeutta kauniille ja seuralliselle kissalle, joka syvästi kiintyy perheeseensä. On etuoikeus päästä birman palvonnan kohteeksi. Myös birman suloinen olemus valloittaa. Naamiokissalle tyypillisesti sillä on värilliset korvat ja naamio, väriä on myös jaloissa ja hännässä. Silmät ovat aina kauniin siniset, mitä syvempi sävy sen parempi.
Pyhällä birmalla on rodulle erityisenä piirteenä valkoiset tassut. Rodun harrastajat puhuvat sukista ja kiiloista. Valkoiset osat periytyvät birmoilla oman sukkageenin välityksellä. Sukat tassuissa voivat olla aivan pienet varvastossut tai sitten kunnon huopikkaat. Jokainen kasvattaja toivoo pennuilleen ihannetta: kaikkiin jalkoihin standardin mukaiset sukat, jotka takajaloissa päättyvät täydellisiin ylösalaisin olevan V:n muotoisiin kiiloihin. Tämä voi olla vain toive, kukaan ei voi etukäteen vaikuttaa asiaan. Turkki birmalla on silkkinen, se on aina kissan naamioon sävyttynyt ja vaalea. Pyhä birma luetaan puolipitkäkarvaisiin kissoihin, tämä tarkoittaa sitä, että siltä puuttuu aluskarva. Turkin hoito on melko helppoa.
Pyhä birma on sisäkissa, se tarvitsee omistajansa seuraa ja huomiota. Sosiaalisena kissana se tulee yleensä toimeen muiden lemmikkien ja lasten kanssa. Pieni ripaus itämaisuutta tekee birmasta vastustamattoman persoonan. Se on leikkisä, sopivasti puhelias ja seurallinen. Samalla sillä on taito liikkua kulisseissa, olla läsnä juuri sen verran että tulee huomatuksi. Mikään ei tunnu niin mukavalta kuin se pieni yllättävä pusku sääressä, ”olen tässä”. Jossain onkin todettu pyhästä birmasta, että se on paras ystäväsi ikinä.
(Lähde: https://birma.fi/pyha-birma/)